Käyttäjätunnus
Salasana

Lyngen 2008

Etusivu | Perjantai | Lauantai | Sunnuntai | Maanantai | Tiistai | Keskiviikko | Torstai | Perjantai | Lauantai

 

Sunnuntai - Norja kauneimmillaan

Sunnuntain keli oli aurinkoinen ja tyyni. Pakkasimme tavarat veneisiin ja suuntasimme toiveikkaina merelle. Aloitimme kalastuksen ruotsalaisten neuvomasta kissakalapaikasta, noin vartin ajomatkan päässä. Jussi saikin kunnon tärpin mutta kala osoittautukin jälleen kerran kivenmurikaksi. Ensimmäisen kissakalan saaminen odotutti vielä itseään...

Jonkin ajan päästä sattui tuplatärppi Jussilla ja Gilulla noin 60m syvyydessä, Jussin kala pääsi irti mutta Gilun kala jäi onneksi kiinni ja oli reilun kokoinen. Pian meillä olikin 9.2kg turska veneessä ja vanhat ennätykset olivat kirkkaasti historiaa. Turska otti ns. häcklaan joka on eräänlainen perholitka jossa on 3-5 koukkua (alla näkyy Gilun käsissä).

Joonaksen veneessä aamu oli hiljaisempi. Jotakin pientä tuli kuitenkin ylös.

Gilun sei-tripla. Usein jos ensimmäisen tärpin jälkeen odotteli vielä jonkin aikaa iski muihin koukkuihin myös. Saattaa myös käydä niin että iso turska iskee koukussa olevaan pienempään kalaan.

David näyttää mallia kelaamisesta. Toisinaan kelaaminen kävi käsivoimien päälle kun siimaa oli ulkona pari sataa metriä ja jo pelkästään vieheiden paino ylitti helposti puoli kiloa. Toiset käyttävätkin täällä sähkökeloja, mutta meidän mielestä silloin häviää jotain oleellista koko kalastuskokemuksesta.

 

Siirryimme hieman toisaalle ja saimmekin joitakin pienempiä kaloja. Veden kirkkaus oli suomenlahden kuravesiin tottuneelle aivan käsittämätön, pohja näkyi jopa parinkymmenen metrin syvyydessä. Yleisimmin kalastimme 40 - 120 metrin syvyydessä. Siima tosin saattoi olla ulkona moninkertainen määrä voimakkaan merivirran takia.

Näissä maisemissa ei ollut valittamista. Taustalla näkyy saari nimeltä Vannöya.

Jussi onnistui myös nappaamaan vähän isomman turskan, joskin aika säälittävän kokoisen Gilun kalaan verrattuna. Välillä tuli ns. triploja eli 3 kalaa, useimmiten pientä seitä ja turskaa, samalla kertaa ylös.

Joonas esittelee reissun suurinta jigiä, jolla ei kuitenkaan tullut saalista. Kuten kuvassa, laitoimme usein palan seifilettä jigin koukkuun lisähoukutukseksi. Erityisesti tämä toimii kissakaloille.

Veneet oli varustettu gps/kaiku yhdistelmälaitteilla - lähes välttämätön varuste näillä vesillä. Kalaparvien löytäminen kaiun kanssa oli erityisesti Joonaksella hyvin hallussa.

Saimme kokea hienon elämyksen kun pyöriäiset ilmeistyivät veneidemme viereen. Nämä delfiinejä paljon muistuttuvat otukset eivät meitä pelänneet ja saattoivat olla jopa hieman uteliaita kun viihtyivät jonkin aikaa veneen ympärillä. Onneksi eivät ottaneet meidän vieheisiin ;-)

 

Muutaman tunnin kalastuksen jälkeen päätimme pistäytyä mökillä perkaamaassa saadut kalat ja syömässä lounasta. Paikan kalankäsittelytilat olivat oikein toimivat. Hyvät työtasot, vesihanat ja letku tekivät isommankin kalamäärän käsittelyn sujuvaksi. Perkeet piti kuljettaa avomerelle. Alla Jussi fileoi Gilun 9.2kg turskaa.

Joonas ja David spekuloivat miten kalantuloa saisi parannettua.

Näkymä mökin olohuoneesta. David tutkii UL-settiä.

Siinä kaiteeseen nojaillessa huomattiin yhtä-äkkiä että laiturin alta uiskenteli näkyviin hieman isompi kala. Luulimme sitä vähän isommaksi seiksi. No, sitä piti tietysti narrata sillä kolmihaarakoukulla ja kala kiinnostuikin koukusta ja iski kahteen kertaan jäämättä kiinni - kolmannella kerralla David onnistui tekemään vastaiskun juuri oikealla hetkellä ja kala pärskäytti vettä paljastaen hopeakylkensä, jolloin tajusimme kyseessä olevan taimen.

David & saalis. Herkullista suolakalaa ja mikä tärkeintä yksi piste meidän lajikilpailussa. Meillä oli jälleen perinteinen 'eniten kalalajeja' kilpailu jonka voitosta käytiin tiukka taistelu viikon aikana.

Aterian jälkeen oli tottakai aika lähteä taas kalaan. Lähdimme kohti samoja paikkoja josta Gilu sai aamulla ison turskan.

Gilun uittamat häcklat poimi 3 kalaa seiparvesta.

Joskus tuuri kasaantuu porukassa yhdelle kaverille ja tänä päivänä se oli Gilu - alla Gilu kelaa ylös jo toista iso turskaa.

Christian hoitaa koukkauksen. 9.8kg turska kirjataan Gilulle ja jälleen kerran punaisella häcklalla. Harmittavasti 10kg raja ei mennyt rikki.

 

 

 

Turskan pää on suhteessa muuhun kroppaan aivan järjettömän iso. Tästä johtuu että fileoinnissa ns hyötyprosentti (miten paljon filettä saa talteen kalan koko painoon nähden) on alhainen, parhaimmillaankin alle 40%.

Lounaaksi savustimme tuoretta kalaa. Edelliseltä norjan reissulta ostamamme savustuslaatikko pääsi taas tositoimiin. Savustuksen aikana narrailimme pikkuseitä laiturin juuresta Jussin UL-setillä. Hassua oli että parhaiten ne nappasivat pelkkään tyhjään 3-haarakoukkuun.

Kamerat olivat sopivasti käsillä joten saimme otettua muutamia tilannekuvia.

Kala pisti mukavasti hanttiin UL-vavan päässä. Saimme sen kuitenkin uitettua rantaan ja kopattua ylös vedestä vaikka haavia ei ollut käsillä.

Kaikki on näköjään mahdollista, tuumaa Jussi. Aurinkolasit ovat uusinta muotia, tottakai ;-)

Savukalaa lounaaksi. Savustuslaatikko on mainio varuste näillä reissuilla. Kuudelle riitti reilusti kalaa yhdellä savustuskerralla.

Jussi avasi pelin ottamalla 2 uutta lajia nimiinsä, eli puna-ahvenen ja makrillin. Makrillien esiintyminen näin pohjoisessa oli meillä yllätys.

Joonas nappasi mukavan kokoisen turskan.

Keli oli aivan mahtava, lähes tyyntä ja aurinko paistoi läpi yön. Meidän kokemustemme perusteella melko harvinaista herkkua norjassa. Tämä maisema oli Lyngen vuonon suun kohdalta.

Kyllä kelpaa hymyillä - toinen yli 9 kilon turska samana päivänä.

Tauolla. Aurinko laski matalalle, mutta ei kuitenkaan mennyt horisontin alle.

Jussin puna-ahventripla.

Joonas sai Stormin jigilla parikiloisen keilan (Brosme).

Gilu veti ässän hihasta (kilpailua ajatellen) kun nappasi simpun, joka ristittiin oitis "piikkiveijoksi".

Simppu poseeraa kuvaajalle juurin ennen kuin pomppasi veneen reunalta veteen.

David nappasi reissun ensimmäisen molvan (Lange).

Lunneja näkyi paljon. Lentolähtö näillä kavereilla oli kovin hankalaa ja usein pakenivatkin sen takia sukeltamalla.

Kello puoli yksi yöllä ja aurinkolasit edelleen käytössä.

Päivä täynnä, tuumaa Joonas ja David.

 

Olimme kokeneet upean päivän merikalastuksen parissa ja saaneet myös nauttia sään puolesta parasta mitä norja voi tarjota. Saalista oli vihdoin tullut mukavasti, paljon eri lajeja ja tietysti Gilun kaksi isoa turskaa, unohtamatta Davidin yllätystaimenta.

David esittelee reissun ensimmäistä kissakalaa. Tämä tavoite oli siis saavutettu, vaikka toki isompia kissakaloja toivottiin saavamme.

Illan viimeinen rasti oli siivota kalat. Kello oli tässä jo yli kolme yöllä.

 

Edellinen Seuraava